Hyvään päähän

"Silmälasien valinta ei ole kyllä kivaa. Kun niitä pitää sitten jaksaa katsoa joka päivä. Se on melkein yhtä ikävää kuin gynekologilla käynti tai tissiliivien ostaminen. " -Paula Coelho

Minulla on juuri nyt tuo piinaava projekti päällä. En osaa valita sopivia silmälaseja. Alan olla jo siinä turhautumisen pisteessä, että voisin ostaa vaikka viidet rintsikat.
Jos saisin palkaksi nenälleni täydelliset rillit, voisin ihan hyvin laskea housut kinttuihin ja jutella hetken vaginakuulumisia.

Pidän laseja lähes joka päivä, joten ei ole aivan sama mitkä rillit valitsen.
Osaisinpa olla kuin siskoni, joka lompsi kauppaan, kokeili kymmenet kehykset, valitsi ja tilasi uudet lasit siltä seisomalta.

Minä teen useita käyntejä silmälasiliikkeeseen. Emmin ja pohdiskelen. Lähden pois, palaan.

Katsoin äsken äitin kanssa kuvia, joita otin viimeksi itsestäni silmälasiliikkeessä eri vaihtoehdoilla.  EI. Ei. Ei. Äitini tyrmäsi mielestäni parhaimmat. Hitto. Takaisin lähtöruutuun.

Itseasiassa silmälasien sankojen valitseminen saa minut (joka kerta) saman kokonaisvaltaisen ulkonäkökriisin ja henkilökohtaisen kysymyksen äärelle: miltä haluan näyttää?

Siksi on outoa, etten ole saanut apua naistenlehdistä: en yhden yhtä vinkkiä. Päärynä-, omena-  ja banaanivartalot sekä sesonkiin sopivat mekot  ovat kyllä lehdissä ahkeraan. Joskus toki joku näpsäkkä toimittaja toimituskokouksessa keksii: "Hei, no entäs jos ois juttu erityylisistä silmälasien sangoista? Käsiteltiin niitä viimeksi 2009."

Luin silmälasikriisini keskellä Olivia-lehdestä Joel Haahtelan kirjoittamaa juttua Jutta Gustafsbergistä. Kiinnitin huomiota yhteen toteamukseen artikkelissa.

"Ihmisen identiteettiä määrittää kolme asiaa: kuka minä todella olen, kuka haluaisin mielikuvissani olla ja mitä muut haluavat minun olevan."

Naulankantaan! Naurettavassa silmälasikriisissäni alkaa olla kyse siitä, etten tiedä kuka minä todella (silmälaseissani) olen tai edes kuka haluaisin olla. (Sillä nyt ei ole niin väliä, mitä muut haluavat.)

En tiedä tyyliäni. Valitsen kaikki tyylini rakentavat asusteet ja vaatteet fiilispohjalta tai käytännön syistä. Punaista lankaa ei ole.

Tilaukseen siis tyylini punainen lanka sekä naiselliset, kauniit, skarpit ja fiksun näköiset lasit. Ja persoonalliset ja rohkeat. Aina on hyvä olla ripaus Railia! Meikkitaiteilija Hulkkosta siis, jolla on aina hauskat ja näyttävät ruudut nokallaan.

Olisi ihanaa, jos Raili tulis mun makutuomariksi.

Valitettavasti Raililla taitaa riittää meikattavaa, joten on tyydyttävä äitiin. No. Ainakin äiti on suorapuheinen.
"Näytät mummolta noissa!"