Hyvään päähän

Teimme viime kesänä Kellariteatterissa Heinäkuu -nimisen musiikkiesityksen, johon kirjoitin laululyriikoita ensimmäistä kertaa elämässäni.
Kirjoitin Rovaniemen yöttömässä yössä tekstin työnimellä Laila H viitaten löyhästi Laila Kinnuseen. Sanoista tuli myöhemmin Taikoja, jonka Ida Vakkuri sävelsi kokonaiseksi kappaleeksi. Ja mikä ihaninta: syksyllä Ida alkaa yhtyeensä kanssa esittää Taikojaa keikoilla.

Hyvää juhannusta!


TAIKOJA

Loppukesään asti teen juhannustaikoja
Kuljen lemmenkipeenä alasti parkkiksella tai pellolla
Tyynyn alle kukat kerään, silti aina yksin herään

Toiset meistä on laivoja
Minä lahonnut vene ilman airoja

Luotan seitsemään kukkaan,
vaikka itseni hukkaan
Mä taion taion taion
Vettä veneestä kauhon
Se tulvii jo sisään
En koskaan oppinut mitään
Silti hukkua halua en

Pimenevinä öinä on mun toinä katsoa kaivoon
Silti joka tuttavuus tyssää vaimoon
Voisin retkahtaa hellään mieheen, pollähtää hänen tielleen

Olisin valmis, se ois menoa
Suhde yhtä etukenoa

//Luotan seitsemään kukkaan,
vaikka itseni hukkaan
Mä taion taion taion
Vettä veneestä kauhon
Se tulvii jo sisään
En koskaan oppinut mitään
Silti hukkua halua en//

Tanssin hitaat ja humppani, oisko joku näistä se kumppani?
Mies lähestyy pilkun jälkeen
"Käyks takaapäin?" , se kysyy heti kärkeen
Kädet nostaa hameen, peilistä nään pettyneen katseen
Iho vasten ihoa
Miksen herännyt kotoa?

//Luotan seitsemään kukkaan,
vaikka itseni hukkaan
Mä taion taion taion
Vettä veneestä kauhon
Se tulvii jo sisään
En koskaan oppinut mitään
Silti hukkua halua en//

Toiset ehkä on laivoja
Minä vene ja onneton lokki
Siivissäni roikkuu painoja
Aamupalaks morkkis ja shotti
Tää oli viimeinen kerta nyt mä rauhotun
Joogaan ja tuijotan merta
Itseni kokoan (uppoan)


Luotan seitsemään kukkaan,
vaikka itseni hukkaan
Mä taion taion taion
Vettä vimmattuna kauhon
Se tulvii jo sisään
Vaikken koskaan oppis mitään
Silti hukkua aio mä en
Hukkua aion mä en
Huku en